Skip to main content

Opetuksen havainnointi Järvenpään Keudassa

Sain mahdollisuuden päästä seuraamaan vertaisryhmäläiseni Enni Mörkin opetusta Keudassa, Järvenpäässä 8.12.2017 klo 8.00-11.00. Keuda on ammattiopisto, jossa tarjotaan opetusta monella eri alalla ja eri toimipisteissä nuorille sekä aikuisille.


Ryhmänä oli nuorten, toisen vuoden media-assistenttiopiskelijat jotka aloittivat marraskuussa valinnaisen Verkkotuotannon toteuttamisen opintokokonaisuuden (30 osaamispistettä). Jos kokonaisuutta olisi joka arkipäivä, opinto kestäisi noin puoli vuotta.

Opinto on pilkottu 1,5 vuodelle ja tänä vuonna se alkoi poikkeuksellisesti jo 2. vuoden syksyllä. Opintoon kuuluu myös työpaikalla tapahtuvaa oppimista 3. vuoden keväällä.

Loppuvuodeksi 2017 heille on suunniteltu osio: Verkkotuotannon suunnittelu, jota opetetaan n. 5-6 h / viikko.

Oma roolini oli olla tarkkailijana, en ottanut osaa tunnilla käytyihin  keskusteluihin. Sen sijaan keskustelimme hieman taustoista ennen tunteja, niiden välillä ja niiden jälkeen Ennin ja hänen kollegoidensa kanssa. Sain myös etukäteen opettajan tekemän tuntisuunnitelman tutustuttavaksi.

Tunnin varsinainen aihe oli responsiivinen web-suunnittelu. Ennen tämän uuden jai ilmeisen haastavan aihe-alueen opettelemista Enni pyysi opiskelijoita esittelemään viimeisen kolmen viikon aikana työstämiä tehtäviä liittyen erilaisten nettipalveluiden etusivuihin ja niiden käyttöliittymiin. Enni kertoi minulle että työelämässä opiskelijat joutuvat näissä tehtävissä toimiessaan olemaan paljon esillä ja perustelemaan suunnitelmiaan, joten koulutuksessa aloitetaan näiden esiintymistaitojen harjoittelu heti alusta alkaen. Huomasin, että opiskelijat saavat näin jokainen myös henkilökohtaista palautetta ja vinkkejä suunnitelmiensa parantamiseen ei pelkästään opettajalta vaan myös ryhmäläisiltään, ja ryhmäläiset taas oppivat tarkastelemaan kriittisesti erilaisia suunnitelmia ja huomaamaan niiden hyvät ja heikot puolet. Itse ulkopuolisena ja aihetta tuntemattomana havaitsin selvästi, kuinka hyvin kyseisellä menetelmällä oppii. Tämä toimii hyvin tällaisessa noin 15-20 henkilön ryhmässä kun tuotoksena ovat pitkälti kuvalliset materiaalit: esitykset vaihtuvat usein ja mielenkiinto pysyy hyvin yllä.

Enni opettajana esitti tarkentavia kysymyksiä ja kannusti myös ryhmäläisiä kommentoimaan. Näistä syntyikin hyviä yhteisiä huomioita. Opettaja myös pyysi muita kuin esittäjää sulkemaan näyttönsä ja puhelimensa jotta kaikki keskittyisivät esityksiin - tätä taidan jatkossa napakammin soveltaa ohjeistuksessa itsekin jos olemme atk-luokassa.

Koska Ennin ryhmä on pienempi kuin monet niistä joita itse opetan, hän selvästi tuntee porukan ja opsikelijat saavat todella henkilökohtaista neuvontaa sekä substanssiosaamisen  että opiskelun muun organisoinnin suhteen. Tämä on siksikin tarpeen, että Keudassa voi ryhmässä (kuten tänään) olla oppilaita hyvin eri taustoista, osa esimerkiksi oli juuri palannut lukion puolelta takaisin ammattiopintoihin ja tämän kaksoistutkintotavoitteen vuoksi he ovat Keudan opetuksesta välillä pois. Yksi Keudan asiakaslupauksista on "Keudassa rakennat oman polun ammattiin" ja tämä henkilökohtaistaminen tuli hyvin esiin sekä opetuksessa että keskusteluissamme. Opettajalta vaaditaan kyllä tällaisessa työskentelyssä aikamoista "multitaskaamista" mutta hyvin kaikki opiskelijat näyttivät saavan tarvitsemaansa tukea sekä ohjeita siihen, miten juuri heidän kannattaa tehtävissään tällä hetkellä edetä.

Esitysten jälkeen Enni opetti lyhyesti teoriaa responsiiviseen web-suunnitteluun liittyen, ja oli ilo huomata että opiskelijat sujuvasti käyttivät suomen- ja englanninkielistä sanastoa. Keskusteluissa tuli ilmi sama seikka kuin markkinoinnin monissa aiheissa: vaikka varsinainen työskentelykieli olisi suomi, on ammattitermit hyvä osata myös englanniksi sillä kaikkia niitä ei voi järkevästi edes suomeksi kääntää. Keudan seuraavissa opintosuunnitelmissa jo mainitaankin, että opiskelijan odotetaan valmistuessaan pystyvän työskentelemään paitsi suomeksi myös yhdellä muulla kielellä. Tämä voisi olla hyvä tarkennus myös meillä Xamkissa erityisesti markkinoinnin opetusta ajatellen.

Teoriaan liittyen Enni myös perusteli selkeästi, miksi aihe on tärkeä ja mihin kokonaisuuteen se liittyy. Hän selitti teoriaa itse ja havainnollisti sitä vielä kahdella videolla. Harjoituksiin siirryttäessä hän oli tehnyt kirjallisesti tarkat ohjeet askeleittain työn etenemisestä, ja lisäksi tulosti niitä paperille niitä varten, jotka kenties eivät pysty taululta ohjeita seuraamaan tai haluavat edetä omassa tahdissaan. Enni näytti askel askeleelta edessä, miten sivun koodaus etenee. Opiskelijoille tämä tuntui olevan hyvin haastava aihe, mutta opettaja sai kaikki pysymään mukana ja luomaan tarkoituksenmukaisen tuotoksen. Tämä vaati Ennilta rentoa mutta napakkaa otetta: opiskelijat selvästi uskalsivat hyvin esittää kysymyksiä ja kommentteja mutta toisaalta tunnin johto pysyi selvästi opettajan käsissä. Porukka oli haastava keskittymistä vaativien tehtävien suhteen, mutta silti tuntisuunnitelma eteni hyvin.

Tällaisessa työssä, jossa opetellaan tekemään "käsillä" itse asioita, joita ei ennestään osaa hahmottaa, Ennin valitsemat opetusmenetelmät toimivat todella hvyin. Video antaa visuaalisen mielikuvan lopputuotteesta ja opettaja ohjaa suullisesti ja kirjallisesti askel askeleelta sen toteutusta. Jopa minä olisin ehkä saanut näillä ohjeilla tehtävän suoritettua jos olisin koneella sitä tehnyt, vaikken ole koskaan kyseisiä ohjelmia käyttänyt.

Enni kertoikin, että opetusmenetelmät perustuvat siihen, että opiskelijat katsovat, kuuntelevat, esittävät suullisesti sekä tekevät itsenäisesti ja ryhmissä. Näitä kaikkia sovellettiin tälläkin opetuskerralla. Keskustelimme myös siitä, miten hyvin markkinoinnin ja graafisen suunnittelun tai media-alan opetusohjelmat voisivat sopia linkitettäväksi yhteen. Olen itse tätä omalla työpaikallani joskus ehdottanut mutta nyt otan sen suhteen varsinaisen toteutusvaihteen päälle: nämä kaksi alaa ovat työelämässäkin usein saman pöydän ääressä suunnittelemassa eri kohderyhmille sopivaa viestintää, toinen toistensa asiakkaina tai toimeksiantajina. Näinollen joku yhteinen projekti jossa opiskelijat opettavat toisilleen esim. viestinnän tai mainoskampanjan suunnittelua omista näkökulmistaan, voisi olla hedelmällinen.

Oli mielenkiintoista huomata, että sekä tuntisuunnitelma että varsinainen opetuksen toteutuksen rakenne oli aika lähellä omaa tapaani. Olen siis oikealla tiellä!

Comments

Popular posts from this blog

Mikä käyttöteoria minua ohjaa? Osa 1/2

Pedagogisessa ajattelussa oleellista on henkilökohtainen uskomusjärjestelmä, ns. käyttöteoria. Sinikka Ojasen (2006, 86) mukaan käyttöteoria on kuin sisäänrakennettu malli toiminnalle tai ohjausjärjestelmä. Sisäinen ohjausjärjestelmä ohjaa ihmistä toimimaan tietyllä tavalla. Toimintaa ohjaavat ihmisen uskomukset, ennakkokäsitykset, arvot ja tiedot. Tuntemalla oman käyttöteoriansa ihminen voi tulla tietoiseksi omaa työtään tai toimintaansa koskevia uskomuksia, ennakkokäsityksiä ja rutiineja. (Ojanen 2006, 86.) Käyttöteoria rakentuu henkilökohtaisista kokemuksista. Kokemukset voivat olla muodoltaan niin lukemista, kuuntelemista, katselemista kuin tekemistä (Ojanen 2006, 88). Tulkitsen tämän niin, että opettaja joutuu tai pääsee pohtimaan sitä, miksi toimii niinkuin toimii? Miksi valitsen opettaa tällä tavalla? Miten arvotan erilaisia opettamisen ja oppimisen menetelmiä? Oulun yliopiston (ei vuosilukua, 5) mukaan omaa kasvatusta ja opetusta koskevaa käyttöteoriaa voi reflektoida j

Games in teaching: testing out Seppo.io

It is summer time and a therefore a good time to start thinking about how to organize the courses in the coming autumn semester. One of the goals that I have set for myself in my teacher training is to learn more about pedagogy in the digital environments, and also touch the topic of gaming that is oh so hot in the Finnish education industry at the moment. The gaming function in education is not there just for fun (even if it is clear that enjoying the learning process improves the results), but in fact it has been proven e.g. at University of Colorado in Denver that  learners who gained skills through gamified e-learning courses scored 14% higher than those who learned through traditional methods.  Having heard that our university has an access to Seppo.io I am eager to test it out. Seppo.io provides a platform to teach with a game, "in a fun and easy way", as they advertise. The pros of the tool are the possibility to take the learning out from the classroom to the